Voisitteko poistaa tämän sanan?

Sanakirjat ylittävät harvoin uutiskynnyksen. Olen huomannut, että sanakirjajutut katsotaan klikkauskelpoisiksi yleensä kahdessa tapauksessa: silloin kun johonkin merkittävään yksikieliseen opukseen on lisätty uusia sanoja (“nyt Kielitoimiston sanakirjasta löytyy lähimaksu, mikroilme ja ignoroida!”) ja silloin kun sanakirja on loukannut jotakuta ihmisryhmää.

Sanakirjojen seksismistä olemme kirjoittaneet jo aiemmin. Samaa debattia on käyty myös muualla. Esimerkiksi Oxford English Dictionaryn ja italialaisen Treccani-sanakirjan nainen-sanakirjan synonyymejä, määritelmiä ja esimerkkilauseita on ihmetelty, ja niiden muokkaamista on vaadittu kampanjoilla. Kaikki eivät jaksa seksismistä vihastua, ja sen puolustelijoita tunnetusti löytyy nettikommenteista mielin määrin, mutta varmasti melkeinpä kaikkiin osuu jokin kalikka ja kipeästi. Miltäs maistuu ruotsalainen slangisanakirja, jossa finländare ja finne tarkoittavat huonoa, epäystävällistä ja tyhmää?

Mekin saamme aika ajoin palautetta epäkorrektista sisällöstä. Seksismin lisäksi pölyttyneiltä vaikuttavat sellaiset hakusana-artikkelit, joissa luokitellaan erilaisia ihmisryhmiä vanhentunein tai rasistisin termein. Miten nämä sanat ovat päätyneet sanakirjaan?

Vastaus kuuluu yleensä näin: sanakirjat kuvaavat aivan oikeassa elämässä kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Sanojen yleisiä käyttöyhteyksiä tutkitaan korpuksista eli suurista tekstikokoelmista, joissa tulee vastaan tietysti koko historian taakka. Jos maailmassa on loukkaavia sanoja, sanakirjatoimittajien tehtävä ei ole poistaa näitä sanoja näkyvistä, vaan tallentaa ne ja pistää niille oikeat etiketit: halventava, loukkaava, vanhahtava.

Sanakirjatoimittajat eivät siis ole portinvartijoita, jotka päättävät mitkä sanat ja ilmaisut ovat hyviä ja mitkä kelvottomia. Mutta silti – emmehän me pelkkiä passiivisia tallentajiakaan ole. Sanakirjatyöhön kuuluvat jatkuvat pienet päätökset, joita ohjaavat toimittajan kokemus, persoona ja toimituksen linja. Yllä mainitussa Treccani-sanakirjassa oli listattu naiselle kolmisenkymmentä prostituoitua merkitsevää synonyymia. Vaikka niille kaikille olisi listattu asianmukaiset tyylitasot varoitteeksi, niin kyllähän se ylilyönniltä vaikuttaa. Synonyymien sisällyttäminen sanakirjaan on vienyt toimittajalta aikaa ja muilta sanoilta tilaa. Niiden ottaminen mukaan on ollut valinta.

MOT Sanakirjat® ovat suuri kokonaisuus, jonka digitaalisten kansien sisään mahtuu monta historian kerrosta. Joistakin sanakirjoista olemme haarukoineet läpi mahdollisesti loukkaavat sanat, lisänneet niihin tyylitasohuomautuksia sekä poistaneet käännöksiä ja pääsanoja, joille ei ole enää mitään käyttöä. Joskus olemme myös lisänneet suosituksia sopivasta käytöstä; esimerkiksi englannin sanakirjassa pääsanan lappalainen alla lukee “nykyään mieluummin: saamelainen”. Sanakirjamme eivät siis ole pelkästään deskriptiivisiä, vaan joskus ohjaamme käyttäjää valitsemaan sanansa paremmin.Yksi syy siihen miksi sanakirjoihin valikoidut sanat herättävät tunteita on se, että sanakirjoja pidetään auktoriteetteina, jonkinlaisina kielen rakennuspohjina. Laadukkaan sanakirjan artikkeli vaikuttaa jonkun kasvottoman tietäjän viimeiseltä sanalta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sanakirjan taustalla on ihmisiä, ja sanakirjan sisältö elää ja muuttuu kuten ihmiskielikin.

Jokunen vuosi sitten palautelaatikkoomme tuli viesti Jonne-nimisen pojan äidiltä, joka ilmoitti, että jos sanakirjaan lisätään “jonne”-sanan uusi merkitys (energiajuomaa lipittävä yksinkertainen esiteini), niin asiasta on luvassa kantelu. Varoitus oli näköjään kovin ennenaikainen, koska vieläkään emme ole tuota merkitystä lisänneet. Mutta jos tällainen päivitys jossain vaiheessa tehdään, emme voi muuta kuin nostaa kädet pystyyn ja sanoa: pahoittelut, emme voineet muuta. Ja samalla lohduttaa, että voi tuo merkitys kadotakin. Hakusana-artikkelit kun ovat kovin muuttuvaista maaperää.